Vapaahaku
Täsmähaku
Mikä

Kuka/Ketkä

Mistä

Mistä - Mihin
-
Materiaali

Museo

Asiasana

Näytä pikaohjeet
Näytä tyhjät kategoriat
Selaa sivuja: 1 ... 14 15 16 17 18
(tarkka selaus | kuvaselaus)
Edellinen kohde Seuraava kohde

suoliparka

väridia 9x12
Matti Huuhka 1989
väridia 9x12 Matti Huuhka 1989
Nimi suoliparka
Muut nimet kamleika, gut skin parka
Museo Suomen kansallismuseo
Tyyppi esine
Numero VK274:
Käyttäjät eskimot, jupikki
Valmistuspaikat Yhdysvallat, Pohjois-Amerikka, Alaska, Beringinsalmi
Hankinta/löytöpaikka Pohjois-Amerikka, ent. Venäjän Amerikka
Materiaalit eläimen osa, nahka, lanka, sarveisaine, hylje, villa, lintu, kala
Kuvaus Pääluettelo: 1 dito [viittaa suoliparkaan VK273]. Afrundad nedtill med kapuschong som föregående. Den del som täcker bålen är af skilda stycken af rödbrunfärgad fisktarm – nedre delen af plagget, ärmarna och kapuschongen deremot ofärgad firsktarm, liknande oljadt papper. Längs sömmarna och kring nedre fållen, gå breda band af ljusare tarmskinn. Nedåt bröstet och ryggen gå tvenne likadana band, upptill förenade, nedåt skilda. Öfverst vid föreningsstället är äfven svartfärgadt tarmskinn. Alla dessa band prydas af smala fastsydda skinnremmar och vid dem äro fästade tråändar[tråd?], fogelfjädrar och remsor af samma hvita tarmskinn. Flgs kat. 274.


Suoliparka, hupullinen. Parka on ommeltu melko leveistä suolen kaitaleista, jotka ovat joko luonnonvärisiä tai punaruskeaksi värjättyjä. Kaitaleita on ommeltu asuun sekä vaaka- että pystysuoraan. Saumat ovat kaksinkertaiset ja ne on ommeltu etupistoilla suonilankaa käyttäen. Kehon peittävä osa on leikattu pohjoisimpien alueiden naisten asujen tyypilliseen läpälliseen muotoon. Kainaloiden alle on ommeltu kiilat. Helma ja hupun reuna on koristeltu kapeilla applikaationauhoilla, jotka ovat punaiseksi värjättyä nahkaa – helmassa on lisäksi tummanruskeita höyhentupsuja. Puvun tärkein koristeltu alue on torson ja hihansuiden alue, jossa luonnonväriset ja värjätyt suolikaitaleet muodostavat leveitä raitoja. Lisäksi aluetta on koristeltu kapeilla applikaationauhoilla, jotka ovat punaiseksi ja mustaksi värjättyä nahkaa. Myös tummanruskeita höyhentupsuja ja punaisesta villalangasta tehtyjä hapsuja on käytetty. Leuan alla on neliön muotoinen ja kolmion muotoinen pala mustaksi värjättyä kalannahkaa. Kaikkiin saumoihin on ommeltu hapsuja, jotka ovat joko luonnonväristä suolta tai punaiseksi värjättyä merileijonan ruokatorven kalvoa. Vaatteen takaosa on koristeltu samoin, mutta mustaksi värjätyt kalannahkapalaset niskassa ja hupussa ovat kummatkin kolmion muotoisia.
Vaatteesta löytyi alkuperäinen Voznesenskin kirjoittama etiketti, jonka mukaan vaate on 'aglegmjutien', mikä voi tarkoittaa jupikkeja yleensä.


The gut skin parka with hood. The parka is sewn from rather broad gut strips either a natural color or dyed reddish brown. These strips are set both horizontally and vertically. The seams are double folded and sewn with running stitch in sinew. The part covering the torso is shaped with the female flap, a shape typical to female parkas especially in northern areas. There are wide underarm gussets. The hem and hood opening are decorated with narrow appliqué bands of skin dyed red; on the hem there are also dark brown feather tufts. The main decorative part is on the torso and sleeve cuffs, where the vertically alternating strips of natural and dyed gut strips form wide stripes. There are narrow appliqué bands of skin dyed red and black as well as tufts of dark brown feathers and fringes of red woolen yarn. Under the chin in front there are two decorative pieces of black fish skin; one triangular, one square. Strips of gut skin and sea lion esophagus membrane dyed red are inserted into the seams all over the parka. The back is decorated in the same way as the front with the exception of the hood and nape, where both black fish skin pieces are triangular in shape.
The kamleika had a label written by Voznesenski referring to the Aglegmiut in his list which could mean Yup'ik in general.
Kokoelma Yleisetnografiset kokoelmat
Tekniikka ompelu
Mitat pituus 125 cm
Valmistustapa käsityö
Aineistotyyppi esine
Osa applikaationauhat
Osan materiaali nahka
Osan tekniikka käsityö/tekstiili
Osa hihansuusta toiseen
Osan mitat leveys 148.00 cm
Osa koristehapsut
Osan materiaali eläimen osa
Osan tekniikka käsityö/tekstiili
Osan materiaali eläimen osa
Osan tekniikka käsityö/tekstiili
Osan materiaali lanka
Osan tekniikka käsityö/tekstiili
Osa koristepalat
Osan materiaali nahka
Osan tekniikka nahkatyö
Osa tupsut
Osan materiaali sarveisaine
Osan tekniikka luu/sarveisaine
Kirjoitus ???
Merkintätekniikka kirjoitus
Merkinnän kuvaus ks. Varjola, The Etholén Collection, s. 264.
Merkinnän käännös aglegmiutien
Kontekstikuvaus myös Beringinmeren eskimot
Käyttötapa Koristellut suoliasut olivat enimmäkseen juhlavaatteita. Jupikkinaiset osasivat käsitellä merieläinten suolia siten, että niistä saatiin pureskelemalla pehmeää tai jäykempää materiaalia. Jos suolia pidettiin pakkasessa tai jäisessä vedessä, saatiin valkaistua suolta. Suolivaate ommeltiin suonilangalla, jonka kanssa käytettiin ruohoa, yleensä villivehnää. Ruoho tuki suonilankaommelta. Näin vaatteesta tuli vesi- ja ilmatiivis, siitä ei mennyt läpi kosteus eikä tuuli. (Fienup-Riordan, 2007, 150–156.) Vaatteen koristelu hapsuilla viittaa naisen vaatteeseen (ks. Fienup-Riordan, 2007, s. 155.) Vaatteen leikkaus ja koristelu muodostavat puvun eteen lantion kohdalle läpän, joka on tyypillinen naisten asun merkki varsinkin inuitien vaatteissa Alaskasta Grönlantiin, jossa läppä muodosti puvun helman. Jupikeilla Alaskan lounaisosissa naisen puvun helma oli melko samanmallinen kuin miehilläkin, siis joko suora tai hiukan kaartuva. Pohjoisempana Alaskassa, Beringinsalmen alueella, myös jupikeilla saattoi olla puvuissa naisellista läppäkuvion muotoa esittävä koristelu, vaikka puvussa oli lisäksi erillinen suorahko helma kuten tässä parkassa VK274. Tämä vaate on myös sikäli erikoinen, että se muistuttaa koristelultaan enemmän turkisparkoja kuin muita suoliparkoja. Asu on erityisen hieno juhlavaate, hyvin luovasti ja taitavasti tehty.
Hankintatapa lahjoitus
Hankinnan alkuvuosi 1833
Hankinnan loppuvuosi 1845
Hankintapaikka Pohjois-Amerikka
Hankintapaikka ent. Venäjän Amerikka
Kirjallisuus The Etholén Collection. The ethnographic Alaskan collection of Adolf Etholén and his contemporaries in the National Museum of Finland. Pirjo Varjola with contributions by Julia P. Averkieva and Roza G. Liapunova. National Board of Antiquities of Finland 1990.
Kirjallisuus Yuungnaqpiallerput. The Way We Genuinely Live, Masterworks of Yup’ik science and survival. Anne Fienup-Riordan. University of Washington Press, 2007. s. 155 (naisten parkojen koristelu hapsuilla), s. 150–156 (suolivaatteiden valmistus).
Edellinen kohde Seuraava kohde
Selaa sivuja: 1 ... 14 15 16 17 18